Kivun moninaisuus: Mitä kaikkien tulisi tietää kivusta

Yleinen kipuun liitetty uskomus on, että kivulla ja fyysisellä vammalla on vahva, vastaavuussuhteessa kulkeva yhteys. Tämä todennäköisesti johtuu siitä, että kokemukset tyypillisesti viittaavat suurempien vammojen aiheuttavan enemmän kipua.

Jos tarkastelemme kipua laajemmalta näkökulmalta, voimme huomata kuinka moninainen, yksilökohtainen ja epäjohdonmukainen kipu oikeasti on.

Kipu saattaa olla hyvinkin vaihtelevaa henkilöstä, tilanteesta sekä ympäristöstä riippuen, ja ihmisten reaktio kipua kohtaan vaikuttaa olennaisesti siihen kuinka kivun kanssa tullaan toimeen. Tässä on ensisijaisen tärkeässä roolissa kivulle annettu merkitys, eli mitä henkilö uskoo kivun tarkoittavan ja kuinka hän ajattelee, että kivun kanssa tulisi toimia.

Tämän perusteella voimme todeta, että kipu ei ole pelkkä tunne, vaan kokemus, johon vaikuttavat useammat tekijät kuin ainoastaan kudosvaurio.

(more…)

Kotona treenaaminen: Mitä tehdä resurssien ollessa rajalliset

Koko maailmaa, kuten myös Suomea, koettelevaa koronakriisiä varten tehdyt toimenpiteet on luotu rajoittamaan virustartuntoja sekä hidastamaan sen leviämistä.

Suurimmalle osalle päivittäisen aktiivisuuden merkitys terveyden kannalta on tuskin epäselvää. Kuitenkin on oletettavissa, että kriisin aiheuttamat muutokset vaikuttavat oleellisesti ihmisten liikuntamääriin.

(more…)

Venyttely: Muutummeko vai sopeudummeko

Kuinka venyvyys määritellään?

Kirjallisuudessa venyvyys määritellään lihaksen kyvyksi pidentyä ja mahdollistaa yhden tai useamman nivelen liikettä täyden liikelaajuuden verran. Venyvyyden heikkeneminen on tällöin lihaksen kyvyttömyyttä mukautua näin. [1, 2]

(more…)